Avo-päivä

(we heart it)

Hejsån!

Okei, en nyt yhtään tiedä onko tää avo juttu miten yleinen muualla, mutta meillä oli siis tänään avo-päivä koulussa. Mä en yhtään tiedä että mistä se lyhenne niin kun tulee (XD), mutta se on siis kolme tuntia kestävä juttu, jossa kuunnellaan mitä eri ammateissa/tiedekunnissa tehdään ja mihin ammattiin mistäkin voi valmistua yms yms.. Eli kuten jokainen voi käsittää, tämä on abille hyvin hyvin turhauttavaa ja sitäkin ahdistavampaa. Ennen tätä päivää, mulla oli suunnitelmat suht selvillä ja en jaksanut enää stressata asiasta mitenkään sen kummemmin. Nyt? Nyt en tiedä enää yhtään minne olen hakemassa. Toisaalta tämä on kyllä ihan hyvä juttu, sillä sain kuulla siitä omasta valinnasta vähän enemmän ja tajusin etten todellakaan halua sinne enää. Että hyvä, kun se tuli jo tässä vaiheessa, mutta kyllähän se siltikin ottaa päähän.

(we heart it)

Tällä hetkellä siis ei sitten minkäänlaista käsitystä siitä minne olisin lähdössä nyt lukion jälkeen ja ainakin nyt mielessä olisi välivuosi.. Kun ei mua oikeastaan juuri nyt kiinnosta mikään ja opiskeluinto on aivan nollissa niin välivuosi olisi kieltämättä ihan rentouttava - voisi mennä töihin ja kerätä vähän rahaa, kun yliopistolaisen elämä tuppaa aika köyhää olemaan ^^' 

Mutta tällä kertaa mulla ei ollut tämän enempää asiaa, kunhan vain halusin tulla nämä mietteet tänne jakamaan, kun oli päällimmäisenä mielessä. Nyt pitäisi löytää se opiskelumotivaatio ja mennä lukemaan terveystietoa =___='

Vähintäänkin maailman suuri nörtti

Hejsån alla! Okkei, taas jälleen kerran minusta tuntuu että siitä on kulunut ainakin puoli ikuisuutta kun olen viimeksi tullut tänne kirjoittelemaan, mutta voimme kai taas pistää syyt kouluhommien niskoille, eikö? Nyt, kun koulua on jäljellä enää suurin piirtein 22 päivää, alkaa hommaa todenteolla olemaan ja tuntuu ettei vapaa-aikaa ole sitten laisinkaan. Joka ikinen päivä on jokin juttu mikä pitää saada valmiiksi ja palauttaa ja sitten on vielä kymmenen muuta juttua, jotka pitäisi saada lähipäivinä valmiiksi ja on sanakokeita ja tenttejä ja kirjoitelmia ja preliminäärejä ja ja ja...

Minun elämässä ei nyt ainakaan tällä hetkellä tapahdu mitään sen ihmeellisempää, ellei nyt kokoaikaista stressiä jatko-opinnoista oteta lukuun, mutta se nyt on itsestäänselvyys. Poikaystävä tietenkin otti ja lähti armeijaan ja se kyllä masensi aika tavalla. Kun kuitenkin ollaan totuttu melkein koko ajan viestittelemään jotain ja kun on koko ajan tiennyt, että jos joku hätä tulee niin aina voi soittaa poikaystävälle ja nyt kun se mahdollisuus otettiin pois.. Minä en yhtään tykkää. Mutta olen kuitenkin yrittänyt ajatella asiaa positiivisesti, sillä nyt minulla ainakin on kunnolla aikaa kouluhommille. Ja kahden päivän kuluttua on pitkä kahden viikon odotus tullut päätökseen ja saan kullan itselleni koko viikonlopuksi. Vaikka mitä nyt olen hänen kanssaan puhelimessa jutellut (melkein joka ikinen ilta, heh heh..) niin melko uupunut sotilas sieltä on kotiin tulossa. 

Eli ei siis mitään ihmeempiä taaskaan tänne kerrottavana.. Meikäläinen sitten toivon mukaan savolaistuu ensi syksynä, kun olisi edessä muutto omaan kotiin Mikkeliin ja samalla toivon mukaan pitäisi aloittaa opinnos Mikkelin ammattikorkeakoulussa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Ja mikäänhän ei koskaan mene suunnitelmien mukaan, eli tulevaisuuden suunnitelmista en sen takia vielä edes jaksa puhua tämän enempää, koska sitten vain joutuisi koko ajan tulla korjailemaan aikaisempia postauksia.. 

En tajua miten joskus aikoinaan meninkään hankkimaan itselleni läppärin ja olen kyllä nyt lähiaikoina katunut tätä asiaa kerran jos toisenkin, kun on saanut tietokonenörtti poikaystävän huippu konetta käytellä aina silloin tällöin. Ja olen kyllä saanut kuulla pariinkin otteeseen siitä, että omistan kannettavan tietokoneen =___=' Läppärit on tietenkin ihan käteviä, jos koneella ei tee muuta kuin kirjoittelee, tekee kouluhommia tai katsoo sarjoja, mutta itselleni vähän isomman luokan kone sopisi paremmin. Ja siksi olenkin nyt alkanut kasaamaan itselleni pikkuhiljaa pöytäkonetta, johon on jo tullut näppäimistö ja johon olen tilannut kunnon hiiren ja ison hiirimaton, sillä toiveena olisi, että saisin jostain hankittua kaksi näyttöä ja jakaisin ne yhdeksi isoksi näytöksi niin tällä minun onnettoman pienellä hiirimatolla ei oikein siinä tapauksessa tee mitään. Ainoa ongelma onkin tuo raha.. veikkaan kyllä, että en ole ainoa opiskelija, jolla kaiken maailman hankkeet kaatuu aina tähän samaan ongelmaan, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa - ei sitä kaikkea kerralla tarvitse ostaa!

Mutta koska en nyt tähän hätään keksi mitään tämän kummallisempaa sanottavaa, taidan lopettaa tämän postauksen tähän ja mennä täyttelemään englannin ylioppilasvihkoa, joka on huomenna palautettava opettajalle ja jota en ole vieläkään edes aloittanut..

Snowy doggy

Snowy little doggy which you can find at MyCosmo.fi~<3

https://mycosmo.fi/article/olgaaw/snowy-snowy-doggy

It's a beautiful day

Heipparallaa ihanaiset! <3

Ulkona tuntuu, että keli sen kun kylmenee, mutta minua ei jaksa haitata! Tänään päivä vierähti hyvin pitkälti Jyväskylässä shoppailun merkeissä ja alennusmyyntien myötä köyhtyessä, vaikka kotona huomasin että mukaan ei tällä kertaa tarttunut kuin uudet farkut H&M:ltä sekä uudet ihanaiset talvikengät.

Kengät ei ehkä ollut juuri sellaiset mitkä olisin halunnut, mutta verrattuna muihin vaihtoehtoihini, nämä saavat nyt ainakin tämän talven mennä :]

Nyt alkaa vihdoin ja viimein kaikki joulun hässäkät olla takanapäin ja voidaan siirtyä uudenvuoden juhlimiseen! Itselläni uusivuosi ei aikaisemmin ole lukeutunut mukaan juhlittavien päivien joukkoon vaan ennen oma uudenvuoden aattoni on kulunut Netflixin ja sipsipussin parissa ja suoraan sanottuna se ei ole haitannut minua. Kun tietää, että enää muutama päivä lomaa jäljellä ja kohta on palattava takaisin harmaaseen arkeen ja koulukirjojen monimutkaiseen viidakkoon niin olen ihan tyytyväisenä maannut sängynpohjalla tämän juhlapyhän läpi. Tänä vuonna joudun (saan?) kuitenkin osallistumaan muiden tapaan tähän hässäkkään, kun vietän uudenvuoden aaton poikaystäväni kanssa, juhlien samalla viimeisiä päiviä ennen kuin armeija varastaa hänet kokonaiseksi vuodeksi..

Mutta yritän kuitenkin ajatella asioita positiivisesta näkökulmasta, sillä minun pitää todella keskittyä selviämään tästä kirotusta lukiosta ja sen jälkeen ollaankin jännän äärellä, kun pitäisi päästä jonnekin opiskelemaan ja oma kämppä pitäisi hankkia oO' Hui, alkaa jo nyt jännittämään.. Varsinkin, kun kuulun siihen murskaavaan enemmistöön, jolla ei vielä tässä(kään) vaiheessa ole sitten minkään näköistä käsitystä siitä, mitä haluaa elämällään tehdä xD No mutta eiköhän tämä tästä ala pikkuhiljaa selkiytymään ja jos ei ala niin ei se maailmanloppu ole! Mennään päivä kerrallaan ja katsotaan mitä eteen tulee ;)

https://mycosmo.fi/article/olgaaw/it-s-a-beautiful-day

Snowy days

Hello everybody~<3

Jälleen kerran huomaan ettei minulla ole oikein mitään sen kummempaa kerrottavaa, mutta pohjattoman tylsyyden takia on pakko tulla jotain tänne höpisemään. Lunta on tullut tänne keski-suomeen todella paljon (tai noh, määrittele paljon..) ja oon tosi happy happy kun kohta toivon mukaan pääsee hiihtämään \^^/ Tosin parin päivän päästä tänne pitäisi tulla aika kovat pakkaset ja niistä en kyllä tykkää, varsinkin jos on vielä niin kylmä, ettei pääse edes treenaamaan..

Kohta on uusivuosi ja oon päättänyt vakaasti etten tee mitään 'ensi vuonna kaikki tulee oleen paremmin' postausta, mutta saapa nähdä nwn' Toisaalta ensi vuonna tulee tapahtumaan niiiiiiin paljon kaikenlaista, että sellainen olisi kyllä ihan hyvä tehdä. Mutta katsoo sitä nyt vielä, mulla on tulossa sen verran kiireinen viikko, että ainakaan vielä en ehdi mitään tehdä.

Nää kuvat on parin päivän takaisia, kun otin kameran mukaan kun mentiin perheen kanssa koiria ulkoiluttamaan metsään missä ne sai olla vapaana. Että näiden takana ei ole mitään mahtavaa tarinaa, joten ei näistä sitten sen enempää xD

Mä alan olemaan ihan sekaisin päivistä kun ei tarvii mennä kouluun niin ei myöskään tarvii huolehtia kalenterista :P Mutta nyt tulevana maanantaina eli 29.12. meen vihdoin ostamaan ittelleni jotkut farkut, kun huomasin etten tällä hetkellä omista sellaisia lainkaan ja jos ne kylmät kelit tosiaan on tulossa niin olisi ihan kiva jos aamulla voisi vetää päälle muutkin kuin nuo ohuet ja rikkinäiset leggingsit ^^' Mä vaan vihaan shoppailua yli kaiken ja mieluummin vaan tilaisin kaikki vaatteet suoraan kotiovelle, mutta farkut on yksi sellainen asia jota en halua/uskalla netistä tilata koska mulla on niin ihmeen kokoiset jalat ettei ne koot koskaan pidä paikkaansa -.-' Eli meikäläinen sitten raahautuu maanantaina vaatekauppoihin.. jee..

Sitten tiistaina eli 30.12. Petja tulee hakemaan mua Pieksämäelle, mutta ennen sitä esittelen sille meidän mahtavaa miljoonakaupunkiamme xP Eli meikäläinen viettää uudenvuoden Pieksämäellä Petjan ja sen frendien kanssa :] Tää onkin nyt sitten ensimmäinen uusivuosi jota mä ihan oikeasti juhlin, koska ennen oon vaan mennyt siinä kahdeksan aikaan nukkumaan XD Mä oon ennen vaan inhonnut kaikkia juhlapyhiä ja oon vaan viettänyt ne yksin kotona. Mutta nyt kun saa viettää uudenvuoden poikaystävän kanssa niin oon super happy \^^/ Siitä voi kyllä tulla aikamoinen kännireissu, mutta eipä se siinä tapauksessa eroa paljoakaan edellisistä reissuista kyseiseen kaupunkiin IDD

Aattelin tässä lähiaikoina tehdä ihan erillisen postauksen mun tulevaisuuden suunnitelmista, mutta ajattelin nyt kuitenkin ihan itsenikin takia avata asiaa jo tässä postauksessa. Eli mä oon nyt vähän hukassa tän asian kanssa.. Toisaalta mulla on asiat ihan ok ja kaikki mietittynä valmiiksi, mutta sitten kun otan asian uudelleen esille niin huomaan taas suureksi ilokseni etten tiedä yhtään minne olen lukion jälkeen menossa. Se valmis suunnitelma mikä mulla on, on että haen Mikkelin ammattikorkeakouluun sosionomin alalle (toisena yhteisöpedagogi) ja muutan sitten syksyllä Mikkeliin. Simppeliä, eikö totta? Mutta heti, kun alan miettimään asiaa niin alan samalla pohtimaan teenkö nyt oikean valinnan.. Oon jo parin vuoden ajan ollut ihan 100% varma, että lukion jälkeen muutan Helsinkiin ja haen yliopistoon psykologiaa opiskelemaan ja sitten juuri viime metreillä menee kaikki suunnitelmat uusiksi. Mä olen aina ollut sellainen ihminen, joka pitää jalat maassa ja järjen kädessä ja oon suorastaan halveksinut niitä ihmisiä, jotka pistää kaikki suunnitelmat uusiksi jonkun pojan takia ja nyt huomaan olevani yksi niistä ihmisistä. En nyt sano, että haen Mikkeliin vain ja ainoastaan Petjan takia, mutta se on silti yksi varsin suuri syy. Koska jos satun pääsemään kouluun niin se on kuitenkin vain 3,5 vuotta ja jos me nyt siinä ajassa erotaan niin voinhan mä sen jälkeen lähteä vaikka sinne stadiin, eihän sitä tiedä. Mikkeli on kuitenkin tosi nätti kaupunkin ja tykkään siitä ja sillein niin miksi ei? Koska toinen vaihtoehto olisi Jyväskylä ja mä vaan jotenkin inhoan sitä kaupunkia, ei millään pahalla ^^' Se on vaan kun on asunut samassa paikassa koko pienen ikänsä niin tekee mieli muuttaa jonnekin uusiin maisemiin, mutta en kuitenkaan ihan vielä halua lähteä minnekään kovin kauaksi.. Mennään nyt päivä kerrallaan ja katsotaan mitä tästä tulee.. helpommin sanottu kuin tehty ^^'

Feelings atm

Hellurei!

Okei, mulla ei oo mitään sen kummempaa pointtia tässä postauksessa, mutta koska mulla on tylsää niin tulinpa kuitenkin kirjoittelemaan jotain xP 

Mulla on tällä hetkellä koulussa super kiire ja koeviikko parhaillaan meneillään. Mulla on kirjaimellisesti ihan liikaa hommaa kesken ja kaikkien palautuspäivät on mennyt jo aikoja sitten, mutta en vieläkään ole saanut yhtäkään edes puoliksi valmiiksi. Että sillein kivoissa fiiliksissä joulua kohden mennään. Oon jo aikaisemmissa postauksissa sanonut, että en tykkää joulusta yhtään, eikä se oo muuttunut juurikaan. Nyt oikeastaan tykkään siitä vielä vähän vähemmän, koska mitä lähemmäs joulua mennään, sitä lähempänä on poikaystävän armeijaan lähtö ja sillä se kestää kokonaisen vuoden. Miten mulla oikeasti voikin olla näin huono tuuri? Just kun satun löytämään jonkun josta oikeesti tykkään niin melkein heti se lähtee armeijaan?? Eli en siis odottele joulua kovinkaan iloisin mielin. Se positiivinen asia tässä kuitenkin on, että lähden 20.12. poikaystävälle, tuun kotiin 23.12. ja lähden sinne takaisin joko 26. tai 27.12. ja oon siellä varmaan ihan sinne 3.1. saakka, kun sen pitää lähteä armeijaan.. 

Toinen mikä tällä hetkellä on aika pinnalla mielessä on tuo koko ajan lähestyvä yhteishaku. En tiedä YHTÄÄN minne oon lukion jälkeen lähdössä tai edes että mihin kaupunkiin haluan. Ennen se oli ihan selvä ja olin jo päättänyt että lähden helsinkiin heti, kun vain mahdollista, mutta koska poikaystävä muuttaa Mikkeliin armeijan jälkeen, en tiedä haluanko enää lähellekään helsinkiä. Vaikka meillä on tällä hetkellä vain n. 70km etäisyyttä välissä niin tääkin tuntuu jo ihan liian pitkälle, puhumattakaan siitä, että tuossa välissä olisi jotain 400 km.. Noh, täytyy myöntää etten tiedä yhtään kuinka pitkä matka helsingistä mikkeliin on, mutta ihan liikaa silti. Oon vannonut itelleni ja bestikselleni etten koskaan tuu jäämään Jyväskylään asumaan lukion jälkeen, mutta nyt oon ihan tosissaan miettinyt sitä. Mutta ensin pitäisi varmaankin päättää oonko menossa yliopistoon vaiko ammattikorkeaan. Jos päädyn/pääsen ammattikorkeaan niin siinä tapauksessa mulla suunta kääntyy mikkeliin, mutta koska siellä ei oo yliopistoa niin jos satun sinne jostain syystä pääsemään niin sitten on vähän pakko jäädä jyväskylään, koska se taitaa olla kaikista lähinnä mikkeliä (valitettavasti). 

Musta nyt tuntuu tällä hetkellä, että koko mun elämän on ihan sekaisin ja vaikka kuinka yritän niin en saa sitä selväksi. Koulu menee täysin päin sitä itteensä ja tuntuu että mua revitään ainakin kymmeneen eri suuntaan yhtä aikaa. Porukat haluaa, että jäisin jyväskylään, ite haluaisin mikkeliin ja bestis haluaa stadiin - koitapa siinä sitten päättää minne menee. Ehkä vaan näytän kaikille keskistä ja lähden jonnekin hemmetin rovaniemelle asumaan ja ryhdyn poronkasvattajaksi tai jotain. Siitä kuitenkin oon iloinen ja kiitollinen, että ainakin jollain tasolla alkaa selkiytymään että mille alalle olisin lähdössä. Tällä hetkellä mulla on päällimmäisenä kolme ammattia: psykologi, sosionomi ja fysioterapeutti, joista siis kaksi viimeistä on amk tason koulutuksia ja ensimmäinen yliopisto koulutus. Tässä vain mietin sitä, että onko musta opiskelemaan yliopistoon jotain kahdeksaksi vuodeksi, kun tämä lukion 3 vuottakin tuntuu iiiiiihan liian pitkälle. Että pitäisikö ihan reilusti hylätä psykologi ja lähteä ammattikorkeaan, sillä suuremmalla todennäköisyydellä saan silloin opinnot suoritettua loppuun, kun yliopistossa on suuri vaara että se jää kesken..

Paljon on mietittävää ja pohdittavaa, eikä kiinnostaisi yhtään.. Haluaisi vain piiloutua peiton alle ja antaa jonkun muun päättää nää kaikki mun puolesta.

P.S. tässä postauksessa on sit varmaan 100000000 kirotusvihrettä kun en jaksa oikolukea :P

1+1=2?

Hellou everybody! Okei, taas on päässyt muutama päivä vierähtämään tässä välissä ennen kuin oon päässyt kirjoittelemaan, mutta mulla on ollut ihan kamalan paljon koulukiireitä ja treeneissäkin on vierähtänyt tuota aikaa, enkä vain yksinkertaisesti ole ehtinyt tietokoneen äärelle ennen kuin nyt. Ja kerrankin voin rehellisesti sanoa, että mullakin on jotain uutta kerrottavaa! Mä oon nyt nimittäin virallisesti varattu nainen/tyttö \^^/ Jos ihan rehellisiä ollaan niin mä en ole koskaan ennen seurustellut kenenkään kanssa ja oon oikeestaan koko ikäni sanonut kaikille, että mä en koskaan ala seurustelemaan kenenkään kanssa eikä mulla edes ole aikaa sellaiselle 'hölynpölylle' ja tässä sitä nyt sitten ollaan xD

En nyt vielä uskalla oikeen tän enempää alkaa mitään kertomaan, koska ollaan kuitenkin tavatt vasta kaksi kertaa niin eihän sitä tiedä vaikka tästä ei tulisikaan mitään. Mutta tavattiin kuitenkin tuossa monien tuntemassa Tinderissä ja siitä ollaan sitten siirrytty whatsappiin ja nyt ollaan kaksi kertaa tavattu ja viikonloppuna tavataan jälleen :] Harmillista vain, että tässä on 80km meidän välissä eli nähdään lähinnä vain viikonloppuisin. Mutta toisaalta hyvä vain, koska se lähtee armeijaan tammikuussa niin tää on tällaista hyvää 'harjoittelua' :P Mutta toivottavasti tästä kuitenkin kehkeytyisi jotain vähän 'vakavampaakin'!

Sitten vähän näihin ikävimpiin asioihin, eli ylioppilaskirjoituksiin -.-' Eli en tiedä sanoinko tän jo edellisessä postauksessa, mutta minähän sitten menin ja repäisin ruotsin kirjoituksista I:n eli hylätyn ja joudun nyt uusimaan sen keväällä :/ Se ei kuitenkaan juurikaan ahdista minua, sillä vaikka se saattaakin kuulostaa tyhmälle niin mä oon oikeasti hyvä kielissä, mutta oon vain ihan perhanan laiska ihminen enkä jaksanut kirjoituksiin viimeksi lukea kirjaimellisesti ollenkaan. Mutta nyt kun minulla on se raja että ei alle C:tä niin on vähän pakkokin alkaa lukemaan ^^' Nyt siis alkaa pikkuhiljaa stressaamaan nämä ylppärit, kun viimeinen jakso alkaa kertauskursseineen ja sitten lukulomaa vähän aikaa ennen kuin kirjoitukset.. Jotenkin vain tuntuu, että en tule selviämään niistä ja ajattelinkin vain mennä saliin suklaata syömään tai jotain xP

Noh, haluun kuitenkin uskoa, että kaikki tulee kyllä menemään ihan hyvin ja jopa ylioppilaskokeetkin voi kyllä uusia, eli ei ole mikään maailmanloppu, vaikka nyt joku koe menisikin vähän huonommin. Tätä se poikaystävä teettää; ei jaksa enää ottaa kamalaa stressiä oikein mistään vaan tuntuu että vain leijailee jossain pilvenreunalla xD  Beyond the silver lining, niinhän se menee!

Luv ya~<3