(only in Finnish)
Mitäkö on tapahtunut? Vappu. Se on tapahtunut. Jos multa kysytään niin olisin ihan vitun valmis muuttamaan jonnekin afrikkaan siksi aikaa, että joka kirottu juhlapyhä olisi ohi. Ei, en tykkää vapusta, juhannuksesta, uudesta vuodesta tai edes hitto soikoon joulusta!! Oikeasti, joka joku tietää jonkun maan missä mitään päivää EI juhlita niin viestiä saa laittaa!
Ja iso anteeksipyyntö nyt jos täällä on joku heikkohermoinen keijukainen joka ottaa tän postauksen itseensä, mutta omapa on ongelmansa. Ottaa vaan taas vaihteeksi päähän niin maan perusteellisesti. Mä oikeasti aamulla olin kerrankin hyvällä tuulella, vaikka olikin masentavaa lukea sosiaalisesta madiasta taas kuinka kiva vappu kaikilla on ja missä kaikkialla tutut on ollut ja kenen kanssa ja kuinka kivaa kenelläkin on ollut ja plaa plaa plaa.. Itse vietän vappua jälleen kotona. Yksin. Kuten aina. Ei sillä, porukat on kyllä kotona, mutta ne on ollut koko päivän kahdestaan ulkona tekemässä jotain helkkarin piha hommia ja sitten ajattelin illalla, että jes, nyt paistetaan vihdoin lettuja ja ajattelin ehdottaa että kävisimme vielä yhdessä saunassa ja olisi sellainen kivan rento ilta, mutta lopputulos? U don't wanna know. Mulle kaikki vapaa päivät (kyllä, viikonloputkin) on yhtä kidutusta, koska joudun olemaan joka ikinen päivä kotona kotona kotona ja taas vähän kotona. Eikä siinä olisikaan mitään pahaa, jos täällä tunnelma ei KOKO AJAN olisi niin hemmetin masentava. Aina joku on vialla ja joku tavara väärässä paikassa tai koirat sattuu olemaan tiellä ja siitä alkaa AINA joku hemmetin ydinsota, jota yleensä seuraa koko illan kestävä mykkäkoulu. Sitten, kun lapsellisuuden puuska on mennyt ohi niin pidetään joku naurettava perhekeskustelu jossa sovitaan miten kaikki tulee nyt olemaan eri lailla ja jokainen ottaa itteensä niskasta kiinni niin saadaan homma toimimaan. Ja mitä tapahtuukaan parin päivän päästä? On kuin tuota keskustelua ei olisi koskaan ollutkaan! Siis mä en ihan oikeasti tajua mikä täällä maailmassa on vialla!! Miksi ihmisien pitää olla nykyään näin helkkarin ääliöitä? Mä yritän parhaani mukaan ylläpitää sitä asennetta, mikä mulla on vähän aikaa on ollu: ''life is short so don't just pretend that you're living it''.
Toinen asia, mikä kanssa jaksaa aina naurattaa on se, miten joillakin ihmisillä on sellainen outo tapa, että ensin ne tulee valittamaan jostain asiasta ja sitten, kun huolestut ja oikeesti haluisit auttaa ja kyselet että onko toinen nyt okei ja mitä vois tehdä, että sen olo helpottuis sun muuta niin sitten et saa mitään muuta kun sanallisen lyönnin päin kasvoja. Ihan oikeasti kasvakaa ihmiset aikuisiksi! Paitsi jos aikuiseksi kasvaminen tarkoittaa, että älykkyysosamäärä tippuu kympistä nollaan yhdellä rysäyksellä (niin kuin yleensä on tapana käydä) niin jättäkää sekin väliin. Varmaan mä tahallaan yritänkin auttaa ja huolehdin, että kaverilla on kaikki ok ihan vain jotta saisin ärsyttää sitä - kyllä! Juuri tämä olikin tarkoitukseni, kiva että ymmärsitte <3
Joskus sitä vain tulee ihan oikeasti sellainen olo että hittoako mä enää välitän ja miks sitä pitäis toisten asioista huolehtia, kun ihan vitun sama mitä sitä tekee tai sanoo kun viesti menee kuitenkin kuuroille korville. Ja uskallan väittää, etten todellakaan ole ainoa joka näin ajattelee. Jos nyt sait ahaa-elämyksen ja tajusit, että sovit tuon viisi vuotiaan lapsen tasolle taantuvan, vuoden valopää-kuvauksen raameihin niin ole hyvä ja mene katsomaan itseäsi peilistä ja mieti vähän miten käytöksesi vaikuttaa muihin ihmisiin. On ok että joskus on huonoja päivä ja läheskään aina kaikki ei tosiaankaan mene suunnitelmien mukaan, mutta silloin asialle kannattaa tehdä jotain, eikä vain istua ahterinsa kanssa alas ja miettiä että 'voi voi, kun mun elämä nyt taas on kurjaa'. Se ei tule johtamaan mihinkään, eikä kukaan muu sitä sun elämääsi tule muuttamaan kuin sinä itse. Goodbye the end.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti